Uskallankohan edes katsoa?

Oli ihan otsikon mukaiset tuntemukset aamulla kun hyppäsin vaa'alle ja mietin että mitenköhän paljon on tullut painoa takaisin. Näin jopa yöllä unta siitä että 4kg olisi tullut takaisin, hui!

Sitten kun vihdoin uskalsin raottaa silmiäni ja kurkistaa mitä vaa'alla on kerrottavana yllätys olikin ihan mieluinen. 74,9. Eli eipä ole tullut takaisin, joskaan ei ole kyllä pahemmin pudonnutkaan. Nyt sitten pudottamaan.

weheartit

Tahtoisin saada lukeman siihen 70kg, silloin olisin jo  normaalipainoisen mittojen sisäpuolella. Laskin mielestäni joku aika sitten että jo 72kg alapuolella olevat lukemat olisivat minulla jo normaalipainoisia mutta silti, en halua jäädä tuohon rajalle keikkumaan. Ja muutenkin, kun tämä kerran on aloitettu niin viedään sitten loppuun asti. Mitään ehdotonta tavoitepainorajaa minulla ei tällä hetkellä ole, ehkä tärkeintä minulle olisi tuntea oloni hyväksi. Että tuntisin itseni normaalipainoiseksi. Eri asia on, että tuleeko tuollaista päivää koskaan valkenemaan jollon voin sanoa olevani tyytyväinen painooni. :D Siihen kuitenkin tähdätään!

Kahvakuulailua

Suuret anteeksi pyynnöt niille jotka tätä blogia ehkä joskus vielä käy katsastamassa, tiedän että on kulunut luvattoman pitkä aika viimeisimmästä postauksesta. Liikkuminen ja laihdutus on melkein unohtunut nyt varsinkin kesän aikana ja syöminen ja löhöily saaneet vallan. Paino on kuitenkin hiljaa pudonnut alaspäin, kuten tuosta sivupalkista voi huomata.

Eli viimekuun lopussa vaaka näytti iloisesti tasan 75kg. Mikä on todella hyvin, melkein se 15kg pudonnut! Nyt en ole uskaltautunut vaa'alle koska syöminen on mennyt ihan överiksi. Tai oikeastaan tänään aamulla päätin että käyn, mutta ylläri pylläri olinkin jo lähtenyt kotoa ennen kuin muistin päätökseni... (Ei varmaan alitajunnalla mitään tekemistä asian kanssa....)

Tänään käytiin kuitenkin otsikon viittauksen mukaan työkaverin kanssa kahvakuulassa! Työkaverin pieni painostus sai liikkeelle ja onneksi sai! En olisi itse uskaltanut yksin lähteä kokeilemaan kahvakuula-tuntia, sillä jotenkin olin saanut päähäni että kyseessä on ihan järkyttävä rääkkitunti mistä en todellakaan selviä hengissä. Omat käsilihakseni ovat melko surkeat, mutta tunnilla ilmenikin että loppujen lopuksi käsien lihaksia tarvittiin hyvin vähän! Ja pakko sanoa että en muista milloin viimeksi olisi ollut näin hyvä olo! Tänään otettiin molemmat vain 6kg:n kuulat, mutta ensikerralla ajattelin että voisi ottaa myös sen 8kg:n kuulan siihen valmiiksi jos siltä tuntuu! Välillä kyllä pelotti että kolautan itseltäni tajunkankaalle sillä kuulalla kun heiluin vähän miten sattui. MUTTA EHDOTTOMASTI AION OTTAA UUSIKSI!
¨
Nyt lähden kuitenkin hakemaan ruokaa kaupasta ettei tarvitse kehitellä yhtä ihmeellisiä ruokaratkaisuja kuin eilen :D